LÄHILUONTO: MUSTAVUORI, HELSINKI 15.4.2015

REITTI: Satamakaari - Vuosaaren täyttömäki - Mustavuori - Kalvikintie - Niinisaarentie - Satamakaari 7.0 km 
VAELLUSKAVERIT: Vesku
HUIPUT: Vuosaaren täyttömäen näköalat. Mustavuoren lehdot ja kalliot. Keväinen luonto. Jättikuusi.
ERIKOISTA: Mustavuoren juoksuhaudat.
ALUKSI

Postiluukusta tipahti vastikään kortti, jossa kerrottiin Mustavuoren hoito- ja kehittämissuunnitelmasta. Suunnitelmasta pyydettiin samalla palautetta (1.-30.9.2015). Mieleeni palautui heti pieni keväinen retki Mustavuoren lehtoihin ja kallioille. Ennen Mustavuorta nousimme retkellämme Vuosaaren täyttömäelle maisemia ihailemaan. Monimuotoinen Mustavuori on puolestaan yksi Helsingin arvokkaimmista luonnonsuojelualueista. Alueella on paitsi hienoja lehtoja myös kalkkikiveä sisältäviä kallioita ja matalia lintujen suosimia merenlahtia.

Mustavuorelle pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä Vuosaaren metrolta tai Mellunmäestä. Mustavuoren lähelle kulkevat bussit 818 (Mellunmäki – Vuosaari), 90 (Vuosaari – Vuosaaren  satama) ja 96 (Vuosaari – Porslahdentie/Niinisaarentie).

SATAMAKAARI – VUOSAAREN TÄYTTÖMÄKI (0.5 KM)

Retkemme alkoi Satamakaaren vierellä olevan Tryvikintien päästä (kartta), jonne jätimme auton. Katselimme aikamme täyttömäeltä valuvia jätevesiä ja niille rakennettuja saostusaltaita. Varsin perusteellisen näköiset jätevesien keräysjärjestelmät johdattelivatkin meidät keskustelemaan Talvivaaran ”vesienhallinnasta”. Alkuun talsimme loivasti täyttömäen lakea kohti Tryvikintietä pitkin. Pian kuitenkin suuntasimme suoraan ylös kohti täyttömäen lakea.

Mustavuori 003Vuosaaren satama.

Mustavuori 005Vuosaaren täyttömäki (kartta) on varsin omalaatuinen paikka. Se nousee noin 60 metriä merenpinnan yläpuolelle ja se tarjoaa maisemien lisäksi hyvän paikan lintujen bongaukseen. Avarien maisemien vuoksi etenkin petolinnut on täällä helppo havaita. Tälläkin kertaa oli mäen laella yksi bongari kaukoputkineen.  Täyttömäelle on kasattu ylimääräisiä maita jo pitkään, mutta sen viimeisin kuorrutus on peräisin Vuosaaren sataman rakennustyömailta. Viereisellä ja matalammalla vanhalla kaatopaikka-alueella tehdään edelleen sulkemistöitä: Kaatopaikan pintaa tiivistetään sekä kaasujen ja jätevesien keräystä uudistetaan. Kaatopaikka oli käytössä vuosina 1966–1988. Suunnitelmissa on tehdä alueesta monipuolinen ulkoilu- ja virkistyalue.

Nykyisin täMustavuori 009yttömäen 60 hehtaarin alueella kasvaa lähes 400 eri putkilokasvilajia. Osa siemenistä ja itiöistä on tullut täyttömaiden mukana, osa kasveista on istutettu ja tuotu paikalle rannikolta kerättyinä pistokkaina. Täyttömäen kukkaloistoa kannattaa luonnollisesti mennä ihailemaan kesä-heinäkuussa. Tällöin kukkiva mäki houkuttelee paikalle myös runsaasti päiväperhosia. Veskua täyttömäen maisemissa kiehtoi jokin ihan muu kun kasvillisuus: sataman kontit. Täyttömäen laki on myös hyvä paikka tarkkailla Suomen reaaliaikaista viennin ja tuonnin tilannetta. Veskun oman systeemin mukaan satama-alueen 1-2 konttia päällekkäin merkitsee lamaa, 3-4 konttia taantumaa tai elpymistä ja 5-7 päällekkäistä konttia vilkasta vaihtoa ja sitä, että talous vetää.

Ajankohtaista täyttömäen vuodenaikojen vaihtelua seuraavaa ja runsaasti kuvia sisältävää Jukka Toivosen (kaupungin luontotarhuri) blogia  voi seurata täällä. Täyttömäellä on myös omat Facebook-sivut (Vuosaarenhuippu).

Mustavuori 012”Kurussa”.

Alas laaksoon ja edelleen kohti Mustavuorta lähdimme laskeutumaan paikalle muotoiltua (ja varsin aidonnäköistä!) ”kurua” (kartta) pitkin. Muutoinkin alueen kasvusto ajuruohoineen ja katajineen muistuttaa jonkin verran tunturimaisemia. Paikka on suorastaan hassu.

VUOSAAREN TÄYTTÖMÄKI – MUSTAVUORI – SATAMAKAARI (6.5 KM)

Reittivalintamme Mustavuorelle suunnatessamme ei mennyt ihan putkeen, sillä jouduimme loppujen lopuksi kiipeilemään aitojen yli. Täyttömäen laelta Mustavuorelle suunnatessa kannattaa siis valita suunta lännen sijasta kohti pohjoista ja vasta myöhemmin laskeutua alhaalla odottavan kosteikon eteläreunaan. Aitoineen ja kaivettuine ojineen olivat paikat täällä melko törkyisiä ja vanhalta kaatopaikka-alueelta tulevat valumavedet vaikuttivat likaisilta. Hetken kuljettuamme ja pienen lampareen ohitettuamme pääsimme kuitenkin jo Mustavuoren lehtojen syliin (kartta).

Mustavuori 013Mustavuoren arvokas lehto odottaa vielä kesää. Mustavuori 026Talventörröttäjät.

Mustavuori 022Vehreyden puutteesta huolimatta oli lehto kesään valmistautuessaankin mielenkiintoinen paikka kuljeskella. Metsissä oli runsaasti lahopuuta ja niitä hajottavia kääpiä. Ilman kenttäkerroksen vehreää kasvustoa oli kaikki nyt helposti nähtävillä. Kosteikon reunalla metsän pohjaa peittivät aavemaiset saniaisten talveksi törröttämään jääneet osat. Alueella esiintyy myös harvinaisiaMustavuori 014 ja uhanalaisia kääpiä, sieni- ja sammallajeja. Näistä yksi on rusokääpä, joka ilmaantuu ainoastaan jo kantokäävän hajottamiin puihin – yleensä kuusiin. Mustavuorella on tavattu myös korpihohtosammalta. Mustavuoren lehdoissa voi bongata myös jonkin harvinaisen lintulajin, kuten vaatimattomannäköisen idäuunilinnun. Lehdon tunnelmaa laskee hiukan vieressä kulkeva voimalinja.

Mustavuori 017Sinivuokkoja.

Kosteikon reunaa aikamme kuljettuamme päätimme lopulta nousta ylös Mustavuoren laelle. Nousu oli jyrkkä mutta lyhyt. Kallion itäisillä reunamilla (kartta) tuli vastaan vanhoja linnoituksia ja tykkiteitä, jotka on rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikaan osaksi Helsinkiä ympäröivää linnoitusketjua. Mustavuorella on myös vanhoja kalkkilouhoksia, joskaan näissä emme retkellämme tällä kertaa käyneet. Paikan historiallisia kohteita suojaa muinaismuistolaki.

Mustavuori 031Kahvitauon paikka (V).

Mustavuori 033Mustavuoren laelle päästyämme oli aika etsiä sopiva kahvittelupaikka. Kuivilta kallioilta tämä olikin helppo löytää. Penkeiksi valikoituivat sopivat irtolohkareet. Mustavuoren rinteet ovat peitteisiä, joten hyviä näköalapaikkoja emme ylhäältä sen sijaan löytäneet.  Kahvin lisäksi maistui myös mukaan otetut pullat.

Mustavuori 034Kekomuurahaisten kesä on alkanut.

Mustavuori 035Mustavuoren laen kallioilla on runsaasti komeita mäntyjä ja kuvauksellisia keloja. Sää jatkui poutaisena. Keväinen aurinko lämmitti meidän lisäksemme myös muurahaisia, jotka olivatkin jo kovassa työn touhussa – niin keolla kun keloissakin. Suomessa eri kekomuurahaislajeja on kaikkiaan neljä. Tikkoja emme nakuttajille otollisista maisemista huolimatta nähneet.

Mustavuori 042Kahviteltuamme aloimme laskeutua alas ”vuoren” laelta ja tarkoituksenamme oli jatkaa takasin autolle leveitä polkuja ja teitä pitkin. Matkalla meidät kuitenkin pysäytti luonnonsuojelualueen reunamilla sijaitseva vanha kuusikko (kartta) ja etenkin kuusikon valtias, ympärysmitaltaan jopa IMG_26673,5-metrinen jättiläinen. Innostuimme tietenkin puusta kovasti. Vesku toimi mittamiehenä ja laskutoimituksia yritin tehdä sitten kotosalla. Kuusen ikää on ympärysmitan perusteella vaikea arvioida, mutta hyvin karkeasti laskettuna voisi kyseisellä kuusella olla ikää jopa yli 250 vuotta. Se on kuuselle erittäin paljon. Kaiken lisäksi kuusi vaikutti hyväkuntoiselta, joten kasvu jatkuu edelleen. Lapin hitaasti kasvavat männyt ja katajat voivat kasvaa kuusia huomattavasti vanhemmiksi.

Mustavuori 045”Tarkkoja” mittauspuuhia.

Leveälle polulle päästyämme oli edessä enää paluu parkkipaikalle. Osa Mustavuoren poluista toimii talvisin latupohjina – mikäli lunta riittää. Näitä pitkin käveltyämme päädyimme lopulta Kallvikintielle (kartta). Nousimme vielä hetkeksi tien viereisille kallioille, joilta paljastui värikuulasodan leikkimiseen soveltuva pelikenttä. Metsien puolella käveleminen ei täällä onnistu, sillä Vuosaaren vanhan kaatopaikan alue on aidattu ja alueella tuntui noin muutenkin olevan kunnostustoimet täydessä vauhdissa.

LOPUKSI

Mustavuoren lehdot tarjoavat varmasti parastaan keskikesän vehreydessä, mutta keväisellä retkellä saimme kosketuksen peitteettömään metsään – sen lahopuihin ja niitä hitaasti lahottaviin kääpiin. Vuosaaren sataman läheistä aluetta leimaa monipuolisuus, sillä lehtojen lisäksi on tarjolla myös näköaloja ja kesäistä kukkaloistoa tarjoava täyttömäki. Monimuotoisuutta lisäävät entisestään Mustavuoren sotahistoria ja kallioiden männiköt. Ehdottomaksi huippukohdaksi retkellämme kuitenkin muodostui yksittäinen puu – löytämämme vanha kuusi.


Jutun kuvat kirjoittajan ottamia lukuunottamatta kuvia, joiden perässä on merkintä (V). Niistä kiitos kuuluu Veskulle.

Blogin kirjoittajalta:

NUUKSION RETKEILYOPAS (2018) ja KARTTA (1:15 000) SEKÄ UUSI REPOVEDEN RETKEILYOPAS (2020)

Nuuksion_retkeilyopas_3D_lowNuuksio_Noux_1-15000

MUKANA KULKENUT PAPERIKARTTA: 

Printti Retkikartasta (Paikannimihaku: Mustavuori, kohouma, Helsinki). 

ALUEEN DIGIKARTAT NETISSÄ:

Retkikartta (Paikannimihaku:  Mustavuori, kohouma, Helsinki).        

OpenStreetMap (Paikannimihaku: Ramsinniemi).

MUUTA:

Mustavuoren esite (Helsingin kaupunki).

Kuvien ja sisällön kopiointi luvatta kielletty.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s