REITTI: Villa Elfvik - Lintutorni - Villa Elfvik 1.9 km.
VAELLUSKAVERIT: Tytär 11 v.
HUIPUT: Ruska. Ruokoviidakko. Rantalehdot. Puulajipolku.
ERIKOISTA: hiljaisuus.
ALUKSI
Käytössämme oli auto, mikä piti tietenkin hyödyntää ja lähteä ulkomaille Espooseen. Helsingin Vanhankaupunginlahtea ruovikkoineen muistuttava Laajalahden suojelualue oli ollut mielessä jo pidempään – koskaan en sinne vielä ollut päässyt. Sää oli kolea ja pukeutuminen omaa hölmöyttämme vajaata, että ensi tutustuminen jäi melko lyhyeksi. Lyhyelläkin lenkillä kävi kuitenkin selväksi, että alue on erinomainen luontokohde keskellä kaupunkia. Paikkaan on varmasti palattava uudelleen. Lauantaisin kiinni oleva luontotalo Villa Elfvik jäi tällä kertaa kokematta.
Laajalahteen pääsee oman auton lisäksi kätevästi myös poikittaisella seutulinjalla 550, joka kulkee aina Itäkeskuksesta Leppävaaraan, Otaniemeen ja Tapiolaan saakka. Muista yhteyksistä mm. täällä. Villa Elfvikistä lähimmälle pysäkille on matkaa vajaa kilometri. Matkan pysäkille voi lähes kokonaisuudessaan kulkea suojelualueen polkuja pitkin. Myös Otaniemen pysäkit sopivat hyvin lähtöpaikaksi tai maaliksi Laajalahden kierrokselle. Tällä retkellä pysyttelimme kuitenkin Villa Elfvikin ympäristössä, jo vuonna 1979 perustetun suojelualueen pohjoisosissa.
VILLA ELFVIK – LINTUTORNI – VILLA ELFVIK (1.9 KM)
Kiviaidalla. Parin puulajin jälkeen ruovikkoon. Kunnostettu ja hieno ruovikkopolku. Lintutornilla kurkistelemassa. Ruskan värejä.
Auton Villa Elfvikin parkkipaikalle (kartta) jätettyämme suuntasimme luontotalolle. Ajatuksenamme oli kulkea lähinnä puulajipolulla, yhdellä alueen lukuisista luontopoluista. Luontopoluille pääsee kätevästi Villa Efvikin pihasta. Mukavia, erimittaisia ja erilaisia teemoja esitteleviä luontopolkuja on rakennettu myös eri-ikäisiä lapsia ajatellen. Luontopolkujen opasteet voi tulostaa mukaan itse (pdf-tiedostoja) tai niitä saa lainaksi Villa Elfvikistä. Vuonna 1904 rakennetussa kauniissa jugendhuvilassa on erilaisten luonto- ja ympäristöaiheisten näyttelyjen sekä tapahtumien lisäksi myös kahvila. Ajankohtaiset tiedot happeningeistä ja aukioloajoista löytyy kätevästi Villa Elfvikin nettisivuilta. Vanhaa huvilaa ympäröi komea kiviaita.
Jatkoimme matkaa luontotalolta rantalehtoihin ja puulajipolun ensimmäisille rasteille – pajun sukuiselle raidalle ja koivun sukuiselle pähkinäpensaalle. Leveitä ja sorattuja polkuja on helppo kulkea huonojalkaisenkin. Rantaan e
i ollut luontotalolta matkaa muutamaa sataa metriä enempää. Siellä pääsimme kävelemään vastikään kunnostettua reittiä pitkin vaikuttavan ja jopa nelimetriseksi kasvavan korkean ruovikon sekaan. Järviruoko on ollut aikanaan tärkeä hyötykasvi, josta
on voitu käyttää kasvin kaikki osat – tärkeimpänä karjan rehuksi erinomaisesti sopineet varret. Nuoria versoja ja juurakoita käytettiin etenkin pula-aikaan myös ihmisen ravinnoksi. Kelpasipa kuivatut
ruo´ot myös olkipatjojen ja tyynyjen täytteeksi sekä kattomateriaaliksi ja seinien tilkkeeksi. Kesäisin voi ruovikon seassa nähdä tai kuulla vesilintujen ohella kerttusia tai rantakanoja. Uusi tulokas on aiemmin partatiaisena tunnettu ja helposti tunnistettavissa oleva viiksitimali.
Vaikuttava ruovikkopolku (T).
Ruoko (T).
Ruokopelto.
Reitti ruovikon läpi päättyi rantalehtoon ja huvimajalle.
Ruovikosta lehtoon saavuttuamme nousimme pienen kukkulan päällä olleelle vanhalle huvimajalle. Tässä oli hyvä hörpätä kuumat kaakaot. Samalla katselimme huvimajaan URSA:n 1 : 1 mrd. mittakaavaan rakentamaa aurinkokuntamallia
, jonka aurinko on sijoitettu Pajamäkeen. Laajalahden huvimajalla on mallin viisisenttinen Uranus-planeetta. Huvimajalta laskeuduimme takaisin lehtoon, jonka monipuoliseen lajistoon kuuluvat jalojen lehtipuiden lisäksi mm. tervalepät, kuuset ja haavat. Värikkäät ja kauniit vaahteran lehdet peittivät jo maan.
Huvimajalta matka jatkui lehtojen läpi ja hauskannäköisen pahkaisen kuusen ohi lintutornille. Matkalla tapasimme muutamia kulkijoita, mutta yllättävän hiljaista näinkin keskeisellä paikalla olevalla suojelualueella oli. Ehkäpä pilvinen ja kolea sää sekä lauantaisin kiinni oleva luontotalo verotti kävijöistä osansa.
Lintutornin kurkistusaukko. Laajalahden lintutorni.
Jämerärakenteiselta Villa Elfvikin lintutornilta (kartta) avautui luonnollisesti avarat näkymät ruovikon yli niin Otaniemeen kun Helsinkiinkin. Huomionarvoista oli, että tornin alemmalle tasanteelle pääsee myös pyörätuolilla. Lintutornin seinään oli kiinnitetty vuonna 2014 päivitetty lista tornista tehdyistä lintuhavainnoista: Havaittuja lajeja oli kaikkiaan 234. Tuoreimmat havainnot voi tarkistaa kätevästi Tiiran tietokannoista. Laajalahden alueella Otaniemessä sijaitsee toinen lintutorni (kartta) – tarkemmin ottaen kaksikin vierekkäistä tornia. Ilmeisesti paikka on bongareiden erityisessä suosiossa ja paikalle on rakennettu toinen torni tänä vuonna.
Merkittäviä osia Laajalahden tulvaniityistä (kartta) laidunnetaan säännöllisesti. Nyt ei elukoita niityillä kuitenkaan näkynyt – eikä kyllä lintujakaan. Ainoastaan pois lähtiessämme kuulimme kaakattavan hanhiparven saapuvan jonnekin Laajalahden avoimille niityille. Eipä silti, luonnon rauhasta nauttiminenkin tuntui hyvältä.
Olimme ajatelleet mahdollisesti käyvämme aina Otaniemen (Maarianlahden) lintutorneilla saakka (edestakaisin 4.4 km). Kylmännihkeän sään ja lintujen vähäisyyden vuoksi päätimme kuitenkin jo polkujen risteyksessä (kartta) palata takaisin. Otaniemen tornit jäivät nyt seuraavaan kertaan. Hyvän lenkin saisi aikaan aloittamalla Otaniemestä ja päättämällä sen Villa Elfvikiin (tai toisinpäin). Tyttäreni haki lämpöä tanssiaskelin – hyvää tuulta ei kolea sääkään saanut taittumaan. Mukava ympyrälenkkimme päättyi luontotalon pihaan.
Kuvaushommissa.
Saalis.
Piruetit polulla.
LOPUKSI
Laajalahti on mitä mainioin retkikohde. Luontotalo (jäi nyt käymättä), upea ruovikkopolku sekä siistit ja uudet rakenteet lintutorneineen tekevät lähiluontoon suuntautuvan retkeilyn helpoksi. On hyvä muistaa, että kulttuuria kaipaava voi yhdistää retkeensä myös lähellä sijaitsevan Gallen-Kallelan museon.
Jutun kuvat kirjoittajan ja tyttären (T) ottamia.
Blogin kirjoittajalta:
NUUKSION RETKEILYOPAS (2018) ja KARTTA (1:15 000) SEKÄ UUSI REPOVEDEN RETKEILYOPAS (2020)
MUKANA KULKENUT PAPERIKARTTA:
Printit Puulajipolusta ja Retkikartasta.
ALUEEN DIGIKARTAT NETISSÄ:
Esite ja kartta (Metsähallitus, luontoon.fi).
Retkikartta (Paikannimihaku: Laajalahti, Espoo).
OpenStreetMap (Paikannimihaku: Laajalahti, Espoo).
Kuvien ja sisällön kopiointi luvatta kielletty.