Minä vaeltajana

Kokemusta vaeltamisesta minulla on viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Retki- ja vaellusmaastot ovat vaihdelleet lähimetsistä Himalajan vuoristoon ja reissujen pituus puolipäiväretkistä useiden viikkojen vaelluksiin. Retkiseurana minulla on ollut niin lapsia kuin aikuisiakin. Monta reissua on tullut tehtyä myös yksin.

Retkeilyn ja vaeltamisen aloittaminen ei ole mielestäni koskaan liian myöhäistä.  Retkien pituus ja tyyli ovat vapaat ja Suomessa luonto alkaa usein takapihalta. Itse aloitin vaeltamisen vasta aikuisiällä. Viime vuosina tutuiksi ovat tulleet ennen kaikkea suomalaiset suojelualueet ja kansallispuistot sekä muutamat valitut kohteet naapurimaiden puolella. Retkikohteiden valintaa ohjaa tällä hetkellä ajatus siitä, että haluan vaeltaa uusissa, minulle tuntemattomissa maisemissa.  Tämä ei tarkoita maapallon toiselle puolelle matkaamista, vaan tuoreita mielenkiintoisia kolkkia löytyy myös läheltä. Toistaiseksi olen tehnyt kaikki vaellukseni keväällä, kesällä tai syksyllä. Talvivaelluksista minulla ei ole kokemusta.

Nykyinen tapani vaeltaa on kehittynyt vuosien kokemuksesta ja erilaisesta vaellusseurasta. Päivien siirtymät ovat kohtuullisia, jolloin aikaa ja energiaa jää päivän päätteeksi vielä leiripaikan lähiympäristön koluamiseen. Erityisesti minua kiinnostavat näköalapaikat, geologia ja maanpinnanmuodot sekä elävä luonto, kuten kasvit ja linnut. Unelmana olisi kohdata Suomen luonnossa jokin harvinaisista suurpedoista.

Tarkoituksenani on nyt kirjoittaa juttuja uusista reissuista, mutta aion palata muistoissa myös vanhempiin retkiin. Lasten kanssa retkeilystä kirjoitetaan blogeja vähemmän, joten pyrin jakamaan kokemuksia ennen kaikkea siitä. Yksi keskeinen syy blogin kirjoittamiseen ja kokemusten jakamiseen on se, että olen itse saanut loistavia vinkkejä ja ajatuksia retkeilystä toisilta kirjoittajilta.

Helsingissä 17.7.2014

Tommi Sirviö

P.S Minua voi lähestyä joko sähköpostitse: tommi.karma(at)gmail.com tai Vaellusjuttujen fb-sivujen chatin kautta.

VUOSI RETKIBLOGGARINA

Retkiblogin aloittaminen oli loppujen lopuksi varsin vaivatonta – valmiille alustalle kirjoittaminen on helppoa – etenkin kun sain aloittamiseen ja perustoimintojen opettelemiseen apua veljeltäni. Ajatus retkeilystä kirjoittamisesta oli muhinut päässä jo pidempään, mutta viimeisen kimmokkeen antoi muutaman tuttavan kannustus ja pyynnöt kirjoittaa moninaisista retkistäni. Ensimmäinen bloggaus – Kolme valtakuntaa – ilmestyikin sitten 19.7.2014.

Alkuun en mainostanut blogia missään: Ajattelin, että juttuja kannattaa kirjoittaa ensin useampia. ”Varsinainen” blogin alku ajoittuukin syyskuulle 2014, jolloin aloin laittaa pieniä ilmoituksia erilaisille retkeilyä käsitteleville fb-sivuille, kuten suosituksi tulleelle Tulilla-sivuille. Muutamasta bloggauksesta olen ilmoitellut myös Retkipaikan fb-sivuilla. Loppujen lopuksi päätin perustaa myös omat Vaellusjutut-sivut, joille päivitän paitsi tiedot uusista retkikertomuksista myös erilaisia retkeilyyn liittyviä uutisia.

Kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Alkuun kävijöitä oli kuukausittain vain 150-300, nykyisin jo lähes 1500. Fb-sivuilla tykkääjien määrä on noussut nyt yli neljänsadan. Retkeilijät ja retkeilystä kiinnostuneet lukijat näyttävät löytäneen sivut ajan myötä. Selvästi suosituin yksittäinen bloggaus on ollut kolmiosainen vaellusjuttu Koilliskairasta. Toiseksi suosituin juttu on ollut tyttäreni kanssa toteutettu vaellus Kolmen valtakunnan rajapyykillä sekä Ruotsin ja Norjan puolella. Yleisesti ottaen retket Lappiin näyttävät kiinnostaneen lukijoita eniten, mutta myös eteläisen Suomen kohteet tuntuvat keränneen mukavasti lukijoita. Näistä artikkeleista suosituimmat ovat olleet vaellusjutut Hossasta, Liesjärveltä ja Evosta. Viimeisimpänä olen aloittanut oman kategorian lähiluontokohteille.

Nyt on hyvä aika kiittää kaikkia lukijoita ja tukijoita – retkeily ja kirjoittaminen jatkuvat.

Helsingissä 19.8.2015

Tommi Sirviö

Advertisement