Avainsana-arkisto: Rastila

LÄHILUONTO: MERI-RASTILAN METSÄT, HELSINKI 7.11.2015

REITTI: Ramsinniementie - Kortlahti - Grillikatos - Meri-Rastilan tie 2.9 km. 
VAELLUSKAVERIT: Tytär 11 v.
HUIPUT: Suppiksia! Metsän tuntua. Kilpikaarnamännyt. Marraskuun lehdettömät puut. Merinäköalat. Siisti katos.
ERIKOISTA: "Käärme". Metrolla metsään!
ALUKSI

Meri-Rastilan metsät on yksi Helsingissä sijaitsevista hyvistä pienistä retkikohteista. 50 hehtaarin arvokkaalla metsäalueella on kaiken lisäksi grillikatos, joten evästely tänne suuntautuvalla retkellä onnistuu perusteellisemminkin. Metsien koillinen kulma on nyt vaarassa jäädä rakentamisen alle, sillä asutusta metroaseman ympäristössä halutaan tiivistää. Meri-Rastilan alueen osayleiskaavan mukaisesti metsistä oltaisiin nappaamassa kaikkiaan noin viidennes.

Meri-Rastilan metsiin pääsee helpoiten suoraan Rastilan metroasemalta (kartta), jonne reissunsa voi myös päättää. Metsään pääsee asemalta jo parinsadan metrin kävelyn jälkeen! Ympyrälenkille tulee matkaa yhteensä vähän yli kolme kilometriä – polkuvalinnoista riippuen. Metsään voi suunnata myös Meri-Rastilan tieltä (560) ja Ramsinniementieltä kävellen (tai palvelulinjan bussilla 816).

RAMSINNIEMENTIE – KORTLAHTI 1.5 KM

Meri-Rastilan metsät 001Oma retkemme alkoi tällä kertaa varsinaisesti Ramsinniementieltä, jota pitkin kävelimme hetken ennen pääsyämme metsän puolelle. Ramsinniementien risteyksessä on myös pysäkki (kartta). Metsään suuntasimme Katiskatien kohdalta. Sen päästä (kartta) nouseekin hyvä ja selkeä polku yhdelle metsän valaistuista pääpoluista. Suuria Meri-Rastilan metsät 024lenkkeilijöiden suosimia polkuja pitkin emme kuitenkaan pitkään kävelleet – pienemmät metsäpolut olivat paljon houkuttelevampia. Samansuuntaisesti pääväylän kanssa kohti Kortlahtea kulkee helposti seurattava ja mukava polku, jota ei tosin ole merkitty karttaan.

Viihtyisistä sekamMeri-Rastilan metsät 015etsistä löytyi heti alkuun suppilovahveroita, joita ei tälle syksylle ollutkaan juuri näkynyt. Tällä kertaa emme kuitenkaan olleet lähteneet sieneen, joten ne saivat jäädä paikalleen, emmekä niitä enempää metsän puolella etsineet. Mukava oli kuitenkin huomata, että ”suppiksia” löytyy aivan lähimetsistäkin.

Meri-Rastilan metsät 012Suppilovahveroita.

Tyttäreni inMeri-Rastilan metsät 019nostui kuvaamaan sen verran ahkerasti (niin kun monella muullakin reissulla), ettei tekemisen ja mielenkiinnon puutetta retkeillessä tälläkään kertaa ollut. Sainkin polulla kulkiessani jäädä odottelemaan luontokuvaajaa pitkiksi ajoiksi.

Meri-Rastilan metsät 029Metsän tuntua (T).

Itse pysähdyin pidemmäksi aikaa ihmettelemään suurta muurahaiskekoa, jossa näytti olevan varsin vilkasta elämää. Syksy olikin alkanut lämpimissä merkeissä, joten kiirettä tulevan talven valmisteluilla ei näyttänyt olevan (vai olivatko otukset ainoastaaan kohmeisia).

Meri-Rastilan metsät 039Älä tule lähemmäs.

Polkua seurattuamme saavuimme meren rantaan Kortlahteen, jonne päästäksemme ylitimme pääpolun (kartta). Kortlahdesta avautuu hienot merinäkymät Ramsinniemen suojellun lehdon suuntaan sekä Vartiokylänlahden saarille.

Meri-Rastilan metsät 043Kortlahti. Vastarannalla Ramsin lehdot.Meri-Rastilan metsät 051Vartiokylänlahti. Keskellä Härkäsaari ja oikealla Iso Koivusaari. Meri-Rastilan metsät 048Metsän nurkassa Kortlahdessa tulee vastaan meri ja ruovikot.

Meri-Rastilan metsät 058Kortlahden rantoja oli helppo seurailla paitsi soraisia rantoja myös paljaita kallioita ja pieniä polkuja pitkin. Aivan kuten muuallakin Vuosaaren seudulla, muodostuu kallioperä täällä tulivuoriperäisistä, lähes kahden miljardin vuoden ikäisistä kivilajeista. Mustan- ja harmaanpuhuvia kallioita halkovat siellä täällä valkeat kvartsijuonet.

Meri-Rastilan metsät 062Kalliomänniköiden kanervikkoa (T). Meri-Rastilan metsät 052Kauniit kvartsijuonet.Meri-Rastilan metsät 064Kilpikaarnaiset männyt.

Meri-Rastilan metsät 070Harmaasta säästä huolimatta oli hymy nyt herkässä. Erityisen komeaksi Kortlahden rannan tekevät järeät ja aikaa nähneet kilpikaarnaiset männyt. Ikää näistä vanhimmilla arvelisin olevan reilusti yli kaksisataa, ehkä jopa kolmekin sataa vuotta. Rannan tuntumassa muodostavat männyt suoranaisen ikimetsän, kun taas hiukan sisämaan puolelle mentäessä vaihettuvat kuivat kalliomänniköt kosteampiin – koivua, kuusta ja leppää kasvaviin sekametsiin. Myös niillä tuntuu olevan ikää kunnioitettavan paljon ja elävien puiden joukkoon mahtuu myös kauniita keloja. Kortlahden rannoilla kannattaa vierailla, sillä täällä pääsee helposti ”tosimetsän” tunnelmaan.

Meri-Rastilan metsät 056”Tosimetsää” (T).

KORTLAHTI – GRILLIKATOS – MERI RASTILAN TIE (1.3 KM)

Kortlahdesta jatkoimme maMeri-Rastilan metsät 085tkaamme edelleen rantoja seuraillen, sillä niillä oli mukava ja helppo liikkua. Energisellä tyttärelläni riitti intoa rantakivilllä pomppimiseen. Itse taas nautiskelin enemmän metsien ja rantojen suomasta rauhasta. Hetkeksi rauha kuitenkin häiriintyi, sillä joku oli onnistunut tekemään kepposen …

Meri-Rastilan metsät 092Kohtaaminen.

RannallMeri-Rastilan metsät 089a selällään ja osin lehtien peitossa ollutta kumikäärmettä ehdimme jo hetken luulla turvonneeksi, kuolleeksi ja oikeaksi käärmeeksi. ”Made in” paljasti kuitenkin totuuden. Käänsimme kaverin ja jätimme sen paikoilleen: Ehkäpä tästä ”roskasta” on vielä iloa jollekin muullekin. Nyt lähestyimme Meri-Rastilan metsien grillikatosta (kartta), joka on uusittu kesällä Uutelan katosten tapaan grillihiilille paremmin sopivaksi. Joskus aiemmin paikalla vierailtuamme on katos ollut siivottomassa kunnossa. Nyt se oli todella siisti.

Meri-Rastilan metsät 095Meri-Rastilan metsät 096Kohti ansaittua evästaukoa. Meri-Rastilan metsät 104Meri-Rastilan metsät 143Nyt rillataan.

Meri-Rastilan metsät 136Laittelimme grillille pienet tulet ja hiilet hehkumaan – muutamia pikkurisuja lykkäsimme vielä hiilten päälle. Eväät olivat makeaa A-luokkaa – kuumaa kaakaota ja vaahtokarkkeja. Hyvässä sokerihumalassa istuskelimme katoksella melko pitkään ja nautiskelimme lämpöisestä marraskuisesta päivästä. Hilpeitä hetkiä viettäessämme saimme myös kuvattua kauniita rantoja ja töhrittyjä katoksen seiniä. Paikan ollessa todella siistissä kunnossa, ei graffititkaan tunnelmaa päässeet laskemaan – otiinhan nyt kuitenkin keskellä kaupunkia. Tussia ei ollut, joten en päässyt korjaamaan yhtä häiritsevää töherrystä. Korjattu ja parempi teksti on alla.

Meri-Rastilan metsät 128Respect Nature Homo sapiens!Meri-Rastilan metsät 107Kaunista, niin kaunista.

Meri-Rastilan metsät 175Evästelyn jälkeen jatkoimme matkaa pääpolkua pitkin (kartta). Polun varrella oli vielä muutamia ikivanhoja mäntyjä, joista paksuimmalle saimme kyynärmitalla ympärysmitaksi melkein kolme ja puoli metriä. Sieniryppäitäkin – todennäköisesti kuusilahokoita –  maastosta vielä löytyi.

Meri-Rastilan metsät 172Lahokkaa männyn juurella.  Meri-Rastilan metsät 169Pelkoa metsässä?

Loppumatkasta jätMeri-Rastilan metsät 181imme hyvästit sekametsille. Myös isäntäkoivua paksumpi ja huomiota herättävä pakurikääpä jäi taakse. Loppumatkasta saavuimme metsittyneille vanhoille niityille sekä lehtoihin. Juuri nämä metsät ovat nyt uhattuna ja tulevat mitä todennäköisimmin Meri-Rastilan metsät 189jäämään uuden asutuksen alle. Pieni kaistale on rantametsiä osayleiskaavaan sentään jätetty jäljelle. Rakennetulle alueelle lähelle metroasemaa saavuttuamme kävelimme suoraan  hyväksi todettuun kiinalaiseen, josta saimme hyvät eväät retken päätteeksi.

Meri-Rastilan metsät 186Viimeiset askeleet metsän puolella.

LOPUKSI

Marraskuinen pieni päiväretki lähimetsään oli antoisa. Meri-Rastilan vanha ja arvokas metsä monine polkuineen ja avarine merinäkymineen on erinomainen retkipaikka. Siisti ja hienolla paikalla sijaitseva grillikatos tekee paikasta erityisen mieluisan retkikohteen.


Jutun kuvat kirjoittajan ottamia lukuunottamatta kansikuvaa ja kuvia, joiden perässä on merkintä (T). Niistä kiitos kuuluu tyttärelleni.

Blogin kirjoittajalta:

NUUKSION RETKEILYOPAS (2018) ja KARTTA (1:15 000) SEKÄ UUSI REPOVEDEN RETKEILYOPAS (2020)

Nuuksion_retkeilyopas_3D_lowNuuksio_Noux_1-15000

ALUEEN DIGIKARTAT NETISSÄ:

Retkikartta (Paikannimihaku:  Meri-Rastila, Helsinki).        

OpenStreetMap (Paikannimihaku: Meri-Rastila).

Kuvien ja sisällön kopiointi luvatta kielletty.

Advertisement

LÄHILUONTO: RAMSINNIEMI, HELSINKI 17.10.2015

REITTI: Ramsinniementie - Rastasniemi - Koivunokka - Ramsinniementie 1.5 km. 
VAELLUSKAVERIT: Vesku.
HUIPUT: Kaunis ja kirkas syyspäivä. Tulivuorten synnyttämät rantakalliot. Haavikot. Ahdinparran peittämät kivikot ja rakkolevät.
ERIKOISTA: Pienestä luontoretkestä iso ilo.
ALUKSI

Ramsinniemi kutsui jälleen. Tässä lähikohteessa tulee käytyä usein. Pienialaisella lehtojensuojelualueella näytti nyt kovin toisenlaiselta kuin vehreän keskikesän aikaan.

Veskun ollessa flunssassa teimme lenkkimme lyhyen kaavan mukaan autoillen ja Ramsinniementien kupeessa olevalle pienelle, parille autolle sopivalle parkkipaikallekaahaten. Paikkaan pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä – joskaan ei aivan perille saakka. Meri-Rastilan tien ja Ramsinniementien risteykseen pääsee bussilla 560 (esim. Vuosaaren tai Rastilan metrolta), hiukan pidemmälle Ramsinniementiellä pääsee Vuosaaresta kulkevalla palvelulinjalla 816. Ramsinniementien risteyksessä on selvä opaste, joten siitä ei oikein voi kulkea ohi.

POHJOISRANNAN LUONTOPOLUILLA 0.9 KM

Ramsinniemi_loka15 236Parkkipaikalta pääsimme suoraan suojelualueen metsiin selkeää polkua pitkin.  Sää oli mitä parhain – syksyinen, aurinkoinen ja kirpakka. Hetkeksi tuli pysähdyttyäkin: Ensin polulta korjattua kaatunutta kuusenrunkoa tutkimaan ja sitten tuoreissa lehdoissa viihtyvän lehtokuusaman kirkkaanpunaisia ja myrkyllisiä marjoja kuvaamaan.

Ramsinniemi_loka15 224Lehtokuusaman marjat. Ei syötäväksi. Ramsinniemi_loka15 232Lehdon syksyä.

Ramsinniemi_loka15 226Itse lehto oli nyt hiljentynyt. Kotkansiipien ruskeiksi käpertyneet lehdet makasivat apeina maassa, vaahteroita vaivasi jokin sieni ja moni koivu oli pudottanut jo lähes kaikki lehtensä. Nuori vaahtera ja vanha koivu syleilivät  toisiaan. Lehtensä vRamsinniemi_loka15 249ihreänä pudottavat suuret tervalepät näyttivät kovin elinvoimaisilta tässä seurassa. Lehdossa viihtyvät suuret saarnet kohosivat katoksi yllemme, kun taas lahoavan koivun kannon juurella kasvoi syksyn heRamsinniemi_loka15 255delmiä – suuri rypäs pörhösuomuhelokkaa. Aikamme syksyisen lehdon keskellä ja sen pitkoksilla pyörittyämme suuntasimme aurinkoiselle rannalle Rastasniemeen.

Ramsinniemi_loka15 243Pörhösuomuhelokat.

Ramsinniemi_loka15 283Rastasniemi (kartta) on erinomainen  näköalapaikka, josta voi ihailla paitsi kaupunkimaista maisemaa Vartiokylänlahden siltoineen ja Róihuvuoren vesitorneineen, myös upeita rannan ruovikoita, Meri-Rastilan metsiä sekä kaunista ja ikivanhaa kallioperää.  Lähes kahden miljardin vuoden ikäinen kallioperä muodostuu  tulivuorten synnyttämistä tyynylaavoista ja uraliittiporfyriiteistä. Metsissä hohti täällä kaunis ruska. Vuosaaren alueen kiintoisasta kallioperästä on kirjoitettu myös hyvä blogi.

IMG_3017Tulivuoriperäiset kalliot (V).Ramsinniemi_loka15 272Ruska, ruovikot ja Meri-Rastilan metsät Puotilanlahdella.IMG_3012Kultainen ruovikko (V).

Ramsinniemi_loka15 305Rantapolku päättyi kärrypolulle, josta löytyy myös alueen kasveista kertova infotaulu karttoineen. Infotauluilta (kartta) matka jatkui takaisin Ramsinniementielle päin leveää ja vanhaa kärrytietä pitkin. Matkalla meitä ilahdutti komea, ruskan kirkkaisiin väreihin pukeutunut  haavikko.

Ramsinniemi_loka15 302Haapa on kaunis puu. Haapa on suosikkipuu.

MEREISILLÄ RANTAKIVIKOILLA 0.6 KM

Ylitimme tien ja jatkoimme nyt Ramsinniemen etelärannan puolelle. Kärrytien päästä löytyy myös pieni parkkipaikka (kartta) muutamalle autolle sekä opaskyltti, joka johdattaa lehtoon.

IMG_3028Eteläranta, aurinko ja pihlaja (V).

Tällä kertaa muodostui Ramsinniemen reissun kohokohdaksi nämä aurinkoiset etelärannat, jonka rantakivikot olivat täynnä ahdinpartaa. Näyttävät pallekivikot ovat syntyneet aikojen kuluessa merijään työntämänä ja aallokon huuhtomana. Oma sisäinen ”nurmiporani” kyykisteli kivikoissa innoissaan.

Ramsinniemi1Ahdinpartaiset kivikot. IMG_3036Nurmipora (V).

Kauniin rannan lisäksi tarjosi eteläranta hienot näkymät merelle ja merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Rannalla, mukavassa iltaisessa auringonpaisteessa kului maisemia ihmetellessä melkoinen tovi.

Ramsinniemi_loka15 324Ramsinniemi_loka15 357Ranta.

Lopulta matkamme jatkui Koivunokkaan (kartta) ja sen rannalta hiukan ylemmäs nousevalle kalliolle. Ahdinparran lisäksi oli rannoilla runsaasti rakkolevää – osoitus puhdistuneista rantavesistä. Kauniin, avoimen rantakaistaleen molemmin puolin on yksityismaita ja näyttäviä huviloita – idässä Aallon suunnittelema, nykyisin Stora Enson omistama huvila ja lännessä Merihiekka (Vuosaaren seurakunnan päiväleirikeskus).

Ramsinniemi_loka15 350Rakkoleviä. Ramsinniemi_loka15 359Kohti Koivunokkaa.

Käännyimme lopulta Koivunokasta kohti Ramsinniementietä ja parkkipaikkaa. Pientä polkua seurailemalla päädyimme (vahingossa) suoraan autolle.

Ramsinniemi_loka15 362Koivunokan kallioilla.

LOPUKSI

Pienikin visiitti luontoon oli taas tehnyt ihmeitä ja mieli virkistyi. Avoimen, aurinkoisen ja melko kuivan etelärannan sekä pohjoisen, hämärän ja kesäisin äärettömän vehreän lehdon yhdistelmä tekee Ramsinniemestä erityisen mukavan retkeilykohteen.


Jutun kuvat kirjoittajan ottamia lukuun ottamatta joissa esiintyy itse kirjoittaja sekä kuvia, joiden perässä on merkintä (V). Näistä kiitos kuuluu Veskulle.

Blogin kirjoittajalta:

NUUKSION RETKEILYOPAS (2018) ja KARTTA (1:15 000) SEKÄ UUSI REPOVEDEN RETKEILYOPAS (2020)

Nuuksion_retkeilyopas_3D_lowNuuksio_Noux_1-15000

MUKANA KULKENUT PAPERIKARTTA: 

Printti Retkikartasta (Paikannimihaku: Ramsinniemi, Helsinki). 

ALUEEN DIGIKARTAT NETISSÄ:

Retkikartta (Paikannimihaku:  Ramsinniemi, Helsinki).        

OpenStreetMap (Paikannimihaku: Ramsinniemi).

Kuvien ja sisällön kopiointi luvatta kielletty.