Avainsana-arkisto: Tasakallio

PÄIVÄRETKI: SIPOONKORPI 12.3.2016

REITTI: Flatberget (Tasakallio) P - Kalkkiruukin laavu - Flatberget (Tasakallio) P 7.1 km
VAELLUSKAVERI: Tytär 12 v. 
HUIPUT: Kevätaurinko. Lumi ja jää. Högbergetin laen avoimet maisemat. Ainavihannat sammalet ja sanikkaiset. 
ERIKOISTA: Jääpuikkoputoukset.

ALUKSI

Sipoonkorven kansallispuistossa on vielä paljon koluamattomia kolkkia. Talvisessa kelissä päätimme kuitenkin tällä kertaa turvautua jo ennestään tuttuun reittiin – Kalkkiruukin luontopolkuun (nyk. Kalkinpolttajan polku) – jonka arvelimme olevan hyvässä kulkukelpoisessa kunnossa myös näin talvisin. Varsinaisella luontopolulla on mittaa 4.8 km ja yhdyspolkuineen tuli matkamme pituudeksi tällä kertaa reilut seitsemän kilometriä – hyvä puolen päivän mittainen retki siis. Reipas hankikanto olisi antanut mahdollisuuden käveleksiä siellä täällä, mutta reitin varrella oleva laavu ja tallatun polun helppous pitivät meidät pääosin polulla.

karttaKuljettu reitti (klikkaa suuremmaksi).

FLATBERGET P – KALKKIRUUKIN LAAVU (2.7 KM)

Sipoonkorpi 020Lähtö- ja lopetuspaikaksi valitsimme Flatbergetin, Tasakallion parkkipaikan, olihan meillä tällä kertaa käytössämme auto. Flatbergetille (Tasakallio) pääsee myös julkisilla kulkuvälineillä: Hakunila-Sotunki-Nybygget -linja (719) kulkee myös Flatbergetin ohi. Taivas oli kirkas ja odotettavissa oli kaunis paisteinen päivä. Aamuvarhaisellakin oli parkkipaikalla muutamia autoja – ei kuitenkaan ruuhkaksi asti.

Sipoonkorpi 421Flatbergetin opasteet (T).

ParkkipaikSipoonkorpi 024alta suuntasimme kohti Kalkkiruukin luontopolkua. Yhdysreittiä luontopolulle ei vielä ole, joskin sellainen on valmisteilla – seurailimmehan takaisin tullessamme alustavia reittimerkkejä ja hyvin tallattua polkua parkkipaikalle johtavan tien varteen. Tästä meillä ei kuitenkaan ollut lähtiessämme tietoa, joten suuntasimme luontopolulleSipoonkorpi 025 omia reittejämme pitkin – metsien kautta. Kulku oli kantavalla hangella helppoa, mutta jäisillä jyrkänteillä (kartta) kiipeily korkealle Högbergetille oli sanalla sanoen hiukan kuumottavaa. Tyttärelle kiipeily oli sen verran luontaista, että huolissani olin lähinnä omasta selviämisestäni. Högbergetin, alueen korkeimman kallioisen mäen ylintä paikkaa merkkaava kummeli löytyi joka tapauksessa helposti ja aurinko paistoi nyt jo täydeltä terältä.

Sipoonkorpi 035 Vähän kalliokiipeilyä heti alkuun. Sipoonkorpi 041Lumen verhoama kelo. Sipoonkorpi 042Kohti kukkulaa.Sipoonkorpi 051Högbergetin laella.

Sipoonkorpi 054Korkealta Högbergetin kallioilta lähdimme seurailemaan luontopolkua, jolle oli tallautunut helposti seurailtava ura näin talvellakin. Vastaan tuli päivän mittaan niin kävelijöitä, maastopyöräilijöitä kuin lumikenkäilijöitäkin – harvakseltaan tosin. Lumikengille ei kyllä hankikeleillä olisi ollut tarvetta. Omaa rauhaa kaikesta huolimatta riitti.

Sipoonkorpi 056Jääpuikot ja metsälehväsammalet.

KalkkiruukiSipoonkorpi 062n luontopolun eteläisessä päässä on useita komeita kallioseinämiä, jotka näin talviaikaan ovat monesti jääpuikkojen  ja jääputousten peittämiä. Näistä ensimmäinen tuli vastaan heti Högbergetiltä laskeuduttuamme. Jäättömillä ja lumettomilla seinämillä vihersivät lukuisat eri sammalet. Luuppia ei ollut mukana, mutta moni sammal tuli matkalla tunnistettua ilmankin. Tytärkin sammalista kovasti innostui.

Sipoonkorpi 074Merkatulta reitiltä ja hyvin tallatulta polulta ei voi eksyä. Sipoonkorpi 083Jäisillä ja jyrkillä rinteillä oli syytä varoa.

Kaikkein hankalimmilla rinteillä siirryimme suosiolla pois polulta ja etsimme pitävämmät jalansijat polkujen ulkopuolelta. Samalla löysimme komeita jäisiä kallioseinämiä, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta. Nykykunnossaan luontopolku ei sovellu kaikkein huonojalkaisimmille, mutta polkua on tarkoitus kunnostaa lähivuosina. Helpompikulkuinen reitti nuotiopaikkoineen löytyy kansallispuiston pohjoisosista Byabäckenistä (Ponun perinnepostia -luontopolku).

Sipoonkorpi 087Sipoonkorpi 098Sipoonkorpi 113Jäätyneillä kallioilla. Sipoonkorpi 100Sipoonkorpi 109Metsäkerrossammal kasvoi runsaana kalliohyllyillä.

Sipoonkorpi 122Useiden kauniiden kallioseinämien jälkeen kulki polkumme tiheiden kuusimetsien läpi. Kirkas kevätauringon paiste ulottui metsiin saakka. Matkamme jatkui lumen peittämiä portaita pitkin kallioiselle mäelle, jonka päältä laskeuduttuamme kohtasimme erityisen kauniin jääpuikkojen peittämän kallioseinämän.

Sipoonkorpi 117Kevätaurinko korvessa.

AinavihantiSipoonkorpi 133en kasvien, sammalten ja sanikkaisten, lumen ja jään kauneus mykisti. Kallioseinämiltä tunnistimme heti alkuun kallioimarteen. Imarteen roikkuvien lehtien alla kasvoi palmikkosammalia, seinäsammalia, kynsisammalia ja kerrossammalia. Löytyipä jostain myös isokorallisammalta. Jäkälistä vastaan tuli mm. sormipaisukarvetta ja puikkotorvijäkälää.

Sipoonkorpi 144Sipoonkorpi 137Sipoonkorpi 154Jääpuikkoseinä.

KarkkihamSipoonkorpi 188masta kolotti jo sen verran, että loppumatka laavulle sujui vauhdilla. Opasteet olivat kunnossa ja reittimerkeiksi naamioituneet haavanläiskäjäkälät täplittivät vanhojen haapojen krokotiilin nahkaa muistuttavaa kaarnaa. Täällä koirien Sipoonkorpi 017kanssa liikkuvia muistutetaan pitämään lemmikkinsä kytkettyinä, laiduntaahan läheisillä Grankullan niityillä (kartta) kesäisin lampaita. Tämä on hyvä muistaa, sillä ikäviltä tapauksilta ei ole vuosien varrella vältytty, kun usein omistajansa yllätykseksi lutuisen lemmikin vaistot ovat heränneet.

Sipoonkorpi 191Haavanläiskäjäkälällä on varsin osuva nimi.

KALKKIRUUKIN LAAVU – FLATBERGET P  (4.4 KM)

NuotiotSipoonkorpi 219ulia ei tarvinnut tällä kertaa tehdä itse. Laavulla yönsä viettäneiden espoolaisten partiolaisten valmiina loimottaville tulille oli helppo istahtaa. Alkuun grillasimme makkaraa ja joimme termarikaakaot, minkä jälkeen oli perinteisen jälkiruuan aika: Vaahtokarkkien paahtaminen ja käristäminen kuuluu nykyisin retkeen kuin retkeen.

Sipoonkorpi 242Käristystä. Sipoonkorpi 243Sulle, siis mulle.

Sipoonkorpi 195Vaikka Kalkkiruukin laavu (kartta) ei sijaitsekaan veden äärellä, on laavun paikka kuitenkin varsin mukava. Pienen kallioisen kumpareen päällä oleva laavu on hyvässä kunnossa, puuhuolto toimii ja sahat ja kirveet olivat paikallaan. Paikalta löytyy myös huussi.

Sipoonkorpi 232Laavulla metsän uumenissa.

Sipoonkorpi 244Aikamme tulisteltuamme oli aika pakata ja jatkaa matkaa kohti avoimempaa maisemaa – Yrjölään ja Roxängenin purolle (kartta).  Muita kulkijoita tuli vastaan jo hiukan enemmän, alkoihan päivä olla jo parhaimmillaan. Keväinen Roxängen solisi ja pulisi iloisesti. Kauniin puron reunoja koristivat jäiset pitsit.

Sipoonkorpi 266Sipoonkorpi 262Sipoonkorpi 273Roxängenin kaunis puro.

Laakson pohjalla tuli vastaanSipoonkorpi 279 useita hiihtäjiä – ulottuvathan Vantaan Hakunilasta Keravan Keinukalliolle johtavat hyvin huolletut ladut Sipoonkorven kansallispuiston reunamille. Hiihtokelit olivatkin mitä mainioimmat ja hetken jo harmittelinkin, ettei suksia tullut otettua mukaan.

Sipoonkorpi 285Välillä tietä pitkin.

Luontopolku seurailee hetken tietä pitkin, kunnes se taas poikkeaa metsän puolelle. Tien varresta bongasimme jo tutuksi tulleen ja viehättävästi palmikoivan palmikkosammalen. Valko- tai sinivuokkoja ei tienpenkoilla kuitenkaan vielä näkynyt. Sipoonkorvesta löytyy myös harvinaisempia keltavuokkoja.

Sipoonkorpi 288palmikkosammal.

Metsän Sipoonkorpi 299puolelta löytyi aina niin mukavia kaatuneita runkoja, jotka houkuttelivat tyttäreni testaamaan tasapainoaan. Sipoonkorven maisemissa on aikoinaan harrastettu kalkinlouhintaa ja -polttoa, mistä luontopolkukin on saanut nimensä. Suuntasimmekin nyt vanhalle kaivokselle, josta löytyy pienialainen louhos ja vanhojen kalkkiuunien perustuksia. Voisi olettaa, että kalkkiperäiseltä alueelta löytyisi myös lukuisia kalkinsuosijakasveja. Näitä emme nyt kuitenkaan erikseen etsineet.

Sipoonkorpi 305Hiphei!Sipoonkorpi 324Kalkkilouhos. Sipoonkorpi 339Kalkkiuunin perustuksia. Sipoonkorpi 329Pieni evästauko kalkkilouhoksen reunamilla.

Sipoonkorpi 342Palasimme louhokselta takaisin tielle ja jatkoimme matkaamme kohti Högbergetiä. Metsään käännyimme hiukan lian aikaisin, mutta näiltä pieniltä harharetkiltä on tapana löytää aina jotain mielenkiintoista – tällä kertaa oli pienen soistuneen painanteen pohjalta paljastunut lumen alta korkeita karhunsammalmättäitä. Oikea polku löytyi tämän jälkeen nopeasti. Edessä oli jyrkkiä nousuja ja laskuja sekä tasapainoilua jäisillä rinteillä.

Sipoonkorpi 346Tarkkana.

Sipoonkorpi 368Viimeinen nousu (kartta) takaisin Högbergetille aarnimaisten metsien ja kalliojyrkänteen alla on yksi luontopolun viehättävimmistä osista. Kallioilta aikoinaan alas vierineet kivenjärkäleet ja paksujen jääkansien peittämä puro  saivat meidät pysähtelemään ja kuvaamaan luonnon pieniä ihmeitä aika ajoin.

Sipoonkorpi 350Puro paksujen jäälohkareiden alla. Sipoonkorpi 371Kuusi tekee kuolemaa (T).  Sipoonkorpi 373Haavankeltajäkälä ja sormipaisukarve (harmaa).

Hämäristä metsistä saavuimme kovin toisenlaiseen maisemaan – avoimille Högbergetin kallioille. Ympyrälenkkimme oli nyt sulkeutunut.

Sipoonkorpi 382Kohti näköalapaikkoja.

Käväisimme vielä  Högbergetin reunamilla (kartta), mistä avautuu huomattavasti mäen lakiosia paremmat näkymät kohti Sotunkia ja Högbergetiä ympäröivien peltojen kuvioimia laaksoja. Komea näköalapaikka oli muidenkin kulkijoiden tiedossa, sillä keväisen auringon paisteesta ja kallioiden suojista yhytimme nuoren pariskunnan kokkailemasta retkieväitään. Noissa maisemissa ja keleissä kyllä kelpasi.

Sipoonkorpi 385Näkymät kohti Sotunkia.Sipoonkorpi 397

Sipoonkorpi 409Paisteisilla, avarilla kallioilla oli suorastaan tunturimainen tunnelma.

Sipoonkorpi 418Kapusimme vielä kerran Högbergetin laelle, mistä löysimme valmiiksi tallatun polun. Päätimme seurailla polkua ja kun huomasimme puihin kiinnitetyt nauhat, oli helppo uskoa, että polku veisi meidät ennen pitkää tutun tien varteen. Näin myös kävi. Tienmutkassa oli parikin autoa parkissa, joten suunniteltu luontopolun yhdysreitti näytti jo olevan tuttu joillekin patikoijoille.

Sipoonkorpi 416Viimeinen lasku.Sipoonkorpi 414Me. Retkeilijät. Eräkertun ja -jorman jäljet bongattu.Sipoonkorpi 424

Viimehetken bongaus parkkipaikalta – kulosammal.

LOPUKSI

Tutuillakin reiteillä on eri vuodenaikoina paljon uutta nähtävää. Luminen maisema ja etenkin jään peittämät kalliot tekivät tällä reissullamme suuren vaikutuksen. Kesäisessä vehreydessä jää  ainavihannat sammalet ja saniaiset helposti huomiotta – nyt niihin tuli lumisessa maastossa kiinnitettyä erityistä huomiota. Flatbergetin avoimet ja lumen peittämät kalliot muistuttivat erehdyttävästi tunturien lakia ja maisemat korkeilta kallioilta olivat parhaimmillaan. Sipoonkorven kävijämäärät ovat vielä kaukana Nuuksion merkityistä perusreiteistä, joten jos retkillään kaipaa enemmän omaa rauhaa, on retkikohde näiden kahden välillä helppo valita.


Jutun kuvat kirjoittajan ottamia lukuunottamatta kuvia, joissa on merkintä (T). Näistä kuvista kiitos kuuluu tyttärelleni.

Blogin kirjoittajalta:

NUUKSION RETKEILYOPAS (2018) ja KARTTA (1:15 000) SEKÄ UUSI REPOVEDEN RETKEILYOPAS (2020)

Nuuksion_retkeilyopas_3D_lowNuuksio_Noux_1-15000

MUKANA KULKENEET PAPERIKARTAT: 

Printti Retkikartasta.

ALUEEN DIGIKARTTA NETISSÄ:

Retkikartta (Paikannimihaku:  Sipoonkorven kansallispuisto)

Kansallispuiston yleiskartta ja palvelut.

MUUT KARTAT:

Ahola, Joel (2014): Sipoonkorpi – Pieni retkiopas, 1:25000. 

Kuvien ja sisällön kopiointi luvatta kielletty.

PÄIVÄRETKI: SIPOONKORPI 8.11.2014

REITTI: Tasakallio - Storträsk - Gumböleträsk - Tasakallio 4.0 + 2.4 km 
VAELLUSKAVERIT: Tytär (10 v.).
HUIPUT: Tasakallion jyrkät. Storträskin hyllyvät pitkokset. Gumböleträskin laskupuro. 
ERIKOISTA: Lohilampi.

ALUKSI

Sipoonkorven kansallispuisto on toinen pääkaupunkiseudun helposti saavutettavissa olevista kansallispuistoista. Koska vastikään perustetun kansallispuiston retkeilypalvelut ovat vielä kehitteillä, vaaditaan puistossa liikkuvalta retkeilijältä vielä normaalia enemmän omatoimisuutta. Muutama valmis reitti kansallispuistossa kuitenkin on, mutta esimerkiksi nuotiopaikkoja on alueella vielä vähän. Tämän lisäksi Kalkkiruukin luontopolun laavun puuhuollossa on ollut ongelmia. Tällä kertaa teimme kuitenkin lyhyen puolipäiväretken kansallispuiston eteläisimpiin osiin, merkkaamattomalle reitille.

Piirros2Reitti.

TASAKALLIO – STORTRÄSK (1.5 KM)

Sipoonkorpi 011Lähdimme matkaan Tasakallion (Flatberget) parkkipaikalta (kartta), jonne saimme kyydin. Samalta paikalta voi suunnata myös pohjoiseen, Kalkkiruukin luontopolulle, jolla on pituutta noin viisi kilometriä. Parkkipaikalla oli heti vilinää – vantaalaisia partiolaisia valmistautumassa retkipäivään. Vilinä jäi kuitenkin nopeasti taakse, kun nousimme Flatbergetin kallioille. Tyttäreni ei marraskuisesta retkestä ollut tällä kertaa kovinkaan innoissaan, mutta metsään päästyämme alkoi nihkeys nopeasti sulaa.

Jyrkillä kaSipoonkorpi 022llioilla oli kiipeilypaikkoja sekä koloja tutkittavaksi ja kalliometsissä kuluikin reilusti aikaa. Olimme ajautuneet kallioille loppujen lopuksi vahingossa paetessamme parkkipaikan hulinaa. Valitsimme alkuun ”väärän” polun, mutta suunta oli oikea. Mukaan olimme ottaneet myös ämpärin sieniä varten. Isolle pääpolulle laskeutuessamme löysimmekin suppilovahveroita, mutta osittain paleltuneet vahverot saivat meidät jättämään maahan tuijottelun loppujen lopuksi kokonaan. Vaikka satokausi alkoi olla ohi, olisi kelvollisiakin sieniä ollut todennäköisesti vielä tarjolla.

Sipoonkorpi 027Storträskin suuntaan vievä iso polku (kartta) oli helppokulkuinen, vaikka paikoitellen vetisimpiä paikkoja sai hiukan kierrellä. Paljon kuljetulla polulla oli kulumisen jälkiä runsaasti ja melko varmaa on, että polkua tullaan vielä kunnostamaan ja linjaamaan paremmin. Itse määränpäänämme ollut lampi, Stortäsk (kartta) tuli nopeasti näkyviin. Syksyisessä harmaudessaankin oli lampi komea ja näkymät rauhoittavia.

Sipoonkorpi 035Storträsk.Sipoonkorpi 038Lammella.Sipoonkorpi 042Hyllyvillä pitkoksilla.

Sipoonkorpi 048Lammen länsirantaa oli mukava ja helppo kiertää hyväkuntoisia pitkoksia pitkin. Märistä keleistä huolimatta ne aivan rantaviivassa kulkiessaankin pitivät jalat kuivina. Rannalla tapasimme useita kalastajia, joiden mukaan Storträskin yhdistys istuttaa kalaa lampeen välillä jopa parin viikon välein, joten saalis on varma. Kalastajat nostelivatkin ohikulkiessamme lammesta useita pulleita kirjolohia.

Sipoonkorpi 053Storträskin rauhaa.

Vielä vuokraSipoonkorpi 065lla oleva lampi siirtyy Metsähallituksen hoitoon kokonaisuudessaan muutaman vuoden sisällä. Tällöin sekä istutukset että lohenkalastus loppuvat ja lampi saa palautua luonnontilaan. Lammen eteläpäässä on tulipaikka, joka on ollut yhdistyksen hallinnassa. Metsähallitus ottanee paikan huollon haltuunsa, toivon mukaan mahdollisimman nopeasti. Puihin kiinnitettyjen ohjeiden mukaan tulipaikkaa (kartta) saisi toistaiseksi käyttää vain yhdistyksen kalastusluvan maksaneet. Leiriytyminenkin näissä ohjeissa vielä kiellettiin. Tulet jätimme siis tekemättä ja grillimakkarat sekä vaahtokarkit käristämättä. Tulipaikan nykykäytännöistä ja kunnosta ei ollut lähtiessäkään täyttä varmuutta, joten  olimme varautuneet retkelle ottamalla mukaan myös hyvät eväsleivät. Lisänä oli kuumaa kaakaota ja suklaata, joten nälkä ei päässyt yllättämään.

STORTRÄSK – GUMBÖLETRÄSK- TASAKALLIO (2.5 KM)

Sipoonkorpi 069Tauon jälkeen matka jatkui Storträskin itärannalla. Alkuun seurasimme rannan polkuja, mutta pian etsiydyimme isolle, rannasta hiukan kauempana kulkevalle uralle. Helppokulkuista ja kuivaa polkua pitkin oli mukava kävellä – välillä juostakin. Laakson soistuneissa painanteissa oli vielä hitunen lunta kertomassa kylmän ilman liikkeistä ja aiemmin sataneesta lumesta.

Sipoonkorpi 082Laakson pohjalla.Sipoonkorpi 080Kuusikossa.

Vanhoja luonnonmetsiä on Sipoonkorvessa vähän, enimmäkseen kansallispuiston pohjoisosissa, eikä tälläkään reitillä niitä juuri näkynyt. Storträskin itärannalla on istutettuja ja melko tasaikäisiä kuusimetsiä, joiden hoitaminen ei (onneksi) ole aikanaan mennyt ihan normaalikaavan mukaan – käytännössä osa metsistä oli ilahduttavan monimuotoisia sekametsiä. Välillä annoSipoonkorpi 091in kameran tyttärelleni, joka löysi marraskuun harmaudesta väriä. Myöhemmin kuvia katsellessani huomasin, että lähes kaikki kuvat olivat lähikuvia vihreistä kasveista.

Ilma oli viileä ja äärimmäisen raikas. Edellispäivien sateiden jälkeen oli helppo hengittää. Matka jatkui seuraavalle lammelle – Gumböleträskille (kartta). Gumböleträsk on Storträskiä pienempi, lähes pyöreä ja rannoiltaan suurimmaksi osaksi soistunut lampi. Tuoreen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan on todennäköistä, että lammen koillisrannan kuiville kankaille  nousee aikanaan nuotio- ja leiripaikka. Matkalla meitä ilahduttivat haapaan nakutellut suuret kolot. Sipoonkorvessa esiintyy mm. eteläisessä Suomessa harvinainen pohjantikka  sekä usein vanhoissa tikankoloissa pesivä liito-orava. Sipoonkorpi 098Gumböleträsk.Sipoonkorpi 101Kerrostalo lammen rannalla.Sipoonkorpi 106Puro.

Toisen lamSipoonkorpi 134men jälkeen ei Tasakalliolle ollut matkaa enää reilua kilometriä enempää. Yllätyimme matkalla iloisesti syksyn sateiden henkiin herättämästä purosta (kartta). Purolla touhutessa kului aikaa – minä kuvasin ja tytär availi puroon syntyneitä patoja. Loppujen lopuksi kävi niin, että jouduin jo hoputtamaan purolta lähtöä. AlemSipoonkorpi 137mas laskiessaan puro johtaa arvokkaalle lehtoalueelle, jota emme tällä kertaa käyneet vilkaisemassa. Kauempaa alkoi kuulua jo partiolaisten etujoukkojen ääniä ja purolta lähtiessämme ohitsemme meni maastopyörillä liikkeellä ollut kolmikko. Sipoonkorven kansallispuistossa pyöräily on sallittu (säännöt). Muutenkin suunnitelmat maastopyöräilyn vapauttamisesta pannasta kansallispuistojen alueilla saattavat hämmentää asiaa entisestään. Asiasta käydään paikoin kiivastakin keskustelua eri foorumeilla. Nuuksion kansallispuistossa pyöräily on nykyisin sallittu ainoastaan pyöräilyyn merkatuilla reiteillä – lähinnä vanhoilla metsäautoteillä.

Sipoonkorpi 114Patoja ja putouksia. Sipoonkorpi 120Sammalvuode.

Sipoonkorpi 153Purolta lähdettyämme näimme taas partiolaisia – paljon partiolaisia. Pysähdyimme sen verran, että kysäisimme tehtävärastejaan tekeviltä lapsilta mistä he olivat lähtöisin. Samalla selvisi, että näistä Vantaan Hakunilan Tuikuista sai kuvankin ottaa. Loppumatkasta törmäsimme vielä kalliolla partiolaisten pääjoukkoon, joka oli viritellyt keittimensä käyttökuntoon. Eväänä näytti olevan lihapullia ja muusia.

Sipoonkorpi 155Viimeiset sadat metrit Tasakalliolle talsimme hiekkaista metsätietä pitkin. Houkuttelin tytärtäni vielä läheiseen traktorimuseoon, mutta tähän ei kiinnostusta tällä kertaa löytynyt. Kyytiä takaisin kaupunkiin ei ollut, joten jatkoimme parkkipaikalta vielä eteenpäin bussipysäkille – yhteensä vajaan 2.5 kilometrin matkan. Lyhyemmälläkin kävelyllä olisimme selvinneet, mutta kun bussi oli tulossa vasta yli puolen tunnin päästä, jatkoimme kävellen vielä seuraavalle pysäkille.

SipoonkorSipoonkorpi 161ven kansallispuistoa luonnehtivat toisaalta komeat kuusikot ja korvet, mutta myös puiston reunamien kumpuileva kulttuurimaisema ja vanhat kylät. Matkalla bussipysäkille kävelimmekin peltoaukeiden reunamilla Nygårdin kylän läpi. Peltojen viereisissä ojissa kasvoi runsaasti osmankäämiä ja monimetristä Sipoonkorpi 166järviruokoa. Tytär kolusi ojanpohjia ja pitkistä ruo´oista ja pöllähtelevistä käämeistä oli vielä paljon iloa matkalla pysäkille. Isänpäivän aatto oli sujunut mukavasti ja kävelimme hyväntuulisina katetulle pysäkille Sotungintien varteen.

Sipoonkorpi 164Käynti Sipoonkorven eteläisimmässä osassa oli pienen vaivan arvoinen ja valittu reitti oli paitsi komea, sopi se myös hyvin puolipäiväretkeksi. Käynnillä läheisillä Högbergetin kallioilla (kartta), traktorimuseossa (kartta) sekä muinaisella hautaröykkiöllä (kartta) saisi retkelle helposti lisää pituutta. Högbergsbackan hautaröykkiötä ei ole toistaiseksi ajoitettu eikä tutkittu tarkemmin.


Blogin kirjoittajalta:

Blogin kirjoittajalta:

NUUKSION RETKEILYOPAS (2018) ja KARTTA (1:15 000) SEKÄ UUSI REPOVEDEN RETKEILYOPAS (2020)

Nuuksion_retkeilyopas_3D_lowNuuksio_Noux_1-15000

MUKANA KULKENEET PAPERIKARTAT: 

Pelkkä printti Retkikartasta.

ALUEEN DIGIKARTTA NETISSÄ:

Retkikartta (Paikannimihaku:  Sipoonkorven kansallispuisto)

Kansallispuiston yleiskartta ja palvelut.

MUUT KARTAT:

Ahola, Joel (2014): Sipoonkorpi – Pieni retkiopas, 1:25000. 

Kuvien ja sisällön kopiointi luvatta kielletty.